Sadevesijärjestelmä

                      Sadevesijärjestelmä

Talon perustuksen ja ympäristön suojaaminen veden aiheuttamilta haitoilta on tärkeä kokonaisuus. Ei riitä, että sadevesi johdetaan pois katolta, vaan se on johdettava hallitusti pois myös perustusten vierestä. Hallitulla sadevesien poisjohdatuksella vältytään ikäviltä vahingoilta rakennuksen käyttöiän aikana.

Sademäärät sekä sateiden rankkuus lisääntyvät entisestään. Myös piha-alueelle tulevat sade- ja sulamisvedet, eli niin sanotut hulevedet, voidaan käsitellä myös kiinteistökohtaisesti tontilla. Tähän ratkaisuna on silloin hulevesitunnelit, joka perustuu imeytysratkaisuun.

                                    Sadevedenpoisto ja salaojat

Pientalon katolta valuu vuosittain keskimäärin 50 -100 kuutiota hulevesiä eli sade- ja sulamisvesiä. Sadevesiviemäri johtaa ne pois ja pitää rakennuksen, piha-alueen ja perustuksia ympäröivän maan kuivana. Salaojien tehtävänä on kerätä maassa oleva liiallinen kosteus pois talon perustusten luota. Tarvittaessa salaoja myös varmistaa, ettei pohjaveden pinta pääse nousemaan liian lähelle talon alapohjaa.

Sadevesien käyttö esim. pihan kasvien kastelussa on järkevää ja kustannustehokasta. Uponorilta saat sadevesijärjestelmän lisäksi sadevesienkeräilysäiliön, jonka avulla saat hulevedet halutessasi hyötykäyttöön.

Salaoja- ja sadevedet johdetaan omia, samassa kaivannossa olevia putkiaan myöten perusvesikaivoon, josta ne johdetaan kunnalliseen sadevesiviemäriin. Jokaiseen talon nurkkaan sijoitetaan salaojakaivo, joka toimii salaojaputkiston tarkastus- ja huoltokaivona. Yleensä samaan perusvesikaivoon johdetaan myös sadevedet, jolloin on huomioitava, että salaojaputkien liitännässä on pallopadotusventtiili, joka tulvatilanteissa estää veden pääsyn takaisin salaojaputkistoon.

Lähteet: Rakentaja.fi

Salaoja järjestelmä

                        Salaoja järjestelmä

Salaoja- ja sadevedet johdetaan omia, samassa kaivannossa olevia putkiaan myöten perusvesikaivoon, josta ne johdetaan kunnalliseen sadevesiviemäriin. Jokaiseen talon nurkkaan sijoitetaan salaojakaivo, joka toimii salaojaputkiston tarkastus- ja huoltokaivona. Yleensä samaan perusvesikaivoon johdetaan myös sadevedet, jolloin on huomioitava, että salaojaputkien liitännässä on pallopadotusventtiili, joka tulvatilanteissa estää veden pääsyn takaisin salaojaputkistoon.

Salaoja- ja sadevesijärjestelmä on yhtenäinen kokonaisuus, joidenka tulisi yhdessä huolehtia siitä että maaperä rakennuksen välittömässä läheisyydessä pysyy kuivana.

Salaojajärjestelmä koostuu salaojaputkista, tarkastuskaivoista, kokoojakaivosta sekä poistoputkesta. Yhdessä ne muodostavat toimivan salaojajärjestelmän.

Nykyisen käytettävät salaojaputket ovat muovisia ja kestävät hyvin erilaisia rasituksia. Niiden halkaisija on tyypillisesti 110mm. Ne eroavat muista putkista sillä, että ne on rei’itetty yleensä joka puolelta, jolloin vesi pääsee hyvin sisälle putkeen. Alla olevista aukoista johtuen vesi pääsee myös tarvittaessa poistumaan putken alapinnasta putken alapuolella olevaan maaperään, jota ei ole tarkoitus kuivattaa.

Kun salaojaputkiin tehdään mutkia niihin aina tarkastuskaivot, joista voidaan tarkistaa ettei mutka ole tukkeutunut. Ainoa poikkeus tähän on jos kahden tarkastuskaivon etäisyys on hyvin lyhyt noin 2-3 metriä, jolloin näiden välille voi asentaa mutkan ilman omaa tarkastuskaivoa.

Tarkastuskaivojen tarkoitus on toimia salaojan tarkastus ja huoltoluukkuina. Niistä voi katsoa onko salaojajärjestelmä mahdollisesti tukkeutunut sekä tarvittaessa huuhdella salaojajärjestelmän tukkeumien poistamiseksi. Tarkastuskaivoja on tyypillisesti jokaisessa talon nurkassa sekä mahdollisesti myös pitkillä salaojaputkiosuuksilla talon pitkillä sivuilla.
Muista pihan kaivoista ne eroavat sillä, että niiden kannet ovat umpinaiset, jotta pihan vedet eivät joutuisi niihin.

Salaojien kokoojakaivona toimii usein ns. perusvesikaivo, johon johdetaan kaikki vedet salaojajärjestelmästä. Siihen voidaan myös lisäksi johtaa sadevesijärjestelmän vedet, josta ne voidaan yhdellä putkella johtaa poistoviemäriin, mikä kaupungin alueella on usein yhdistetty kunnalliseen hulevesiviemäriverkostoon.

Jos salaojajärjestelmä teko rakennuksen alle on ongelmallista on pumpullinen pohjavesikaivo hyvä ratkaisu. Sillä saadaan kerättyä pohjavettä ja rakennuksen alle kapilaarivirtausten mukana tulevaa vettä, joka voidaan johtaa pois rakennuksen alta viemäriputkella.

Sadevesijärjestelmä on olennainen osa toimivaa salaojajärjestelmää, sillä sadevedet on johdettava pois talon välittömästä läheisyydestä, jotta salaojajärjestelmä ei ylikuormitu sateiden aikana.

Sadevesijärjestelmä koostuu talossa katolla olevista vesikouruista sekä veden alas johtavista syöksytorvista massa taas se koostuu rännikaivosta sekä sadevesiviemäreistä, jotka johtavat veden kunnalliseen hulevesiviemäriverkostoon tai muualle mihin sadevedet saa valuttaa.

Sadevesiviemärit kulkevat maanalla usein kohti salaojajärjestelmän kanssa yhteistä kokoojakaivoa, usein koko järjestelmä on järkevää asentaa samalla kertaa, koska sekä sadevesiviemärit, että salaojaviemärit kulkevat talon vieressä, jolloin yhdellä kaivuu kerralla on mahdollista asentaa koko järjestelmä ja varmistua sen toimivuudesta.

Lähteet:Rytmirakennus.fi

Ulkopuolinen vedeneristys

Ulkopuolinen vedeneristys

Sokkeleiden ja perusmuurien veden- ja kosteudeneristyksessä pitää maanvastaiset rakenteet täytyy vedeneristää sellaisissa paikoissa, jossa vedenpainetta syntyy rakenteen pintaan. Vedenpainetilanteet saattavat olla hetkittäisiä, kuten tyypillisesti rankkasateiden tai keväällä sulamisvesien aikaan tapahtuu.

Vedeneristys tehdään kumibitumikermeillä. Sokkeli- ja radonkermi on tähän tarkoitukseen tehty hitsattava kermi. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muitakin TL2 luokan kumibitumikermejä. Tartunnan varmistamiseksi sokkelipinta pitää tartuntakäsitellä bitumiliuoksella K-80.

Kosteuseristys riittää rakenteisiin, missä on vain normaali maakosteus, joka rasittaa rakennetta, eikä vedenpainetilanteita voi syntyä. Rakenteiden ympärillä pitää aina käyttää maa-aineksia, joiden kapillaarisuus on mahdollisimman pieni. Pintamaiden kaltevuus pitää olla riittävä rakennuksesta poispäin, jotta vedenpainetilanteita ei synny rakennusten ympärillä. Kosteuseristykset voidaan tehdä siveltävillä bitumiliuoksilla K-80 ja K-70, jota yleensä sivellään 2 kerrosta primerin päälle. Pinnan täytyy kuivua käsittelyjen välillä.

Sokkelilevy on valmistettu kestävästä ja sitkeästä HDPE - muovista. Se on musta nystyräpintainen levy, joka asennetaan sokkelipintaan nystyrät sokkeliin päin. Yläreuna tiivistetään aina peitelistalla, jonka päälle ulotetaan sokkelin pinnoitus. Rakennuksen ympärillä täyttömaiden yläpinnan tulee olla vähintään sokkelilevyn yläreunan/peitelistan tasolla, jotta täyttömaa suojaa levyä uv-säteilyltä. Ennen sokkelilevyn asentamista pitää antura ja sokkelin alareuna suojata sokkelikermillä. Sokkelikermin yläreunan tulee ylettyä vähintään 300 mm sokkelilevyn alareunan yläpuolelle. Mikäli vesi perustusten ympärillä voi nousta padotustilanteissa korkeammalle, pitää sokkelikermin yläreunan olla vastaavasti korkeammalla. Pitkäaikainen varastointi uv-säteilyltä suojassa tai avaamattomana alkuperäispakkauksessa.

Useissa tapauksissa, kuten matalaperustuksissa lähes aina, sokkelilevy voidaan korvata kokonaan sokkelikermillä maanpintaan asti, jolloin vältytään kahden eri tuotteen käyttämiseltä ja niiden päällekkäin asentamiselta.

Sokkelikaistoja käytetään betonirakenteen (tai kevytsoraharkkojen yms.) ja puurakenteiden välissä estämässä kapillaarinen kosteuden siirtyminen puurakenteisiin. Yleisimmin sokkelin ja puurunkoisen seinän alajuoksun välissä. Samoin betonilattioiden ja puurunkoisten seinien välissä. Normaalit sokkelikaistat valmistetaan erityyppisistä bitumikermeistä leikkaamalla ne sopivan levyisiksi. Niissä on paksuuden ja pintamateriaalin (sirote, hiekka, muovi/hitsobitumi) suhteen eroja. Sokkelikaistojen leveydet ovat 100, 150 ja 200 mm.

Itseliimautuvan sokkelikaistan alapinnassa on irroitettavan suojamuovin alla liimabitumi. Yläpinnassa on musta sirote. Leveys on 330 mm. Sitä voidaan käyttää kuten muitakin sokkelikaistoja, mutta erityisesti se on helposti liimautuvana kätevää asentaa sokkeliin julkisivumuurauksen alle ja taivuttaa toinen reuna esim. tuulensuojalevyyn ylös, jolloin seinärakenteeseen pääsevä vesi ohjautuu tiilimuuraukseen jätettävistä avoimista alarivin pystysaumoista ulos rakenteesta. Tällöin mahdollisen puurungon tai tiilitalossa tiiliseinän sisemmän tiilirungon alla on käytettävä erillistä sokkelikaistaa.

Mikäli sokkelin päälle asennetaan radonkermi, ei puurungon alle sokkelikaistaa erikseen enää tarvita. Tiiliverhotussa talossa tarvitaan tällöinkin itseliimautuva sokkelikaista suojaamaan puurunkoa tuuletusraon alaosaan valuvalta vedeltä.
Lähteet: katepal.fi