Perustusmateriaalit
Perustussuunnitelman
tekee yleensä rakennussuunnittelija. Perustusten suunnittelussa tulee huomioida
lujuusvaatimukset, lämmöneristävyys kuin kosteuden eristyskin. Perustamisten
suunnittelussa on huolehdittava myös siitä, että talon ympärillä oleva maa
voidaan muotoilla joka puolelta talosta poispäin viettäväksi tai muuten
valumavesi valuu perustuksiin. Yksi kosteusriskin aiheuttaja on altapäin
rakenteisiin nouseva vesi. Kapillaari-ilmiön aiheuttamat tihutyöt estetään
käyttämällä rakennuksen alla riittävän karkeaa 6–18 mm puhdasta sorastusta sekä
salaojitusta ja esimerkiksi bitumikaistoilla tehtyjä kapillaarikatkoja
perustusten ja puurungon liittymäkohdissa.
Routivilla
maapohjilla täytyy rakennukseen tehdä joko riittävä routaeristys, tai
syväperustus, jolloin perustus ulottuu routarajan alapuolelle.. Kellarittomissa
rakennuksissa perustuksen alle asennettava riittävän paksu ja tiivistetty
täytesorastus ja eristyslevyillä tehtävä routaeristys onkin syväperustusta
yleisempi ratkaisu.
Perustusvaihtoehdot
Perusmuurianturaperustus,
eli kansanomaisemmin sokkeliperustus on omakotitaloissa yleisesti käytetty
ratkaisu, joka soveltuu vähintään kohtuullisesti kantaville maapohjille. Tässä
ratkaisussa tehdään ensin painoa maahan jakava ja sokkelin alustana toimiva
antura. Pientaloissa leveyden tarvitsee harvoin olla yli 600 mm, kantavilla
mailla usein vähempikin riittää. Anturan voi toteuttaa teräsbetonista joko
muottiin valamalla tai anturaharkoilla. Anturan muottina voi käyttää myös
sokkelimuurausta varten paikalle tuotuja harkkoja perinteisen lautamuotin
sijasta. Valun kuivuttua rakennusmuovilla suojatut harkot on helppo nostaa
anturan päälle varsinaiseen käyttötarkoitukseensa. Varsinainen sokkeli
muurataan harkoista tai valetaan betonista anturan päälle.
Jatkuvan
anturan vaihtoehtona on pilariperustus. Reunavahvistettu laatta sopii
perustusratkaisuksi erityisesti silloin, kun maan kantokyky on heikohko. Jämerä,
yhtenäiseksi valettu laatta jakaa rakennuksen painon koko rakennuksen
kattamalle alalle, jolloin painuminen voidaan välttää. Hyvänä puolena
reunavahvistetussa laatassa on myös se, että laatta muotitetaan, raudoitetaan
ja valetaan kerralla. Sokkelin teko aloitetaan betonin kuivuttua samaan tapaan
kuin anturaperustuksessakin.
Omakotitalon
perustusten yhteydessä voidaan tehdä saman tien myös alapohja.
Alapohjarakenteen vaihtoehtona on joko kantava, perusmuureihin tukeutuva
alapohja tai maanvarainen laatta. Kantava alapohja voi olla joko betoni- tai
puurakenteinen. Kantava betonirakenteinen alapohja tehdään yleensä joko
ontelolaatoista tai liittolaattarakenteena. Joka viides rakentaja tekee
rossipohjan, joka on hyvä vaihtoehto, kun halutaan eroon maaperässä olevasta
vedestä ja radonista. Hyvä tuuletus ja kosteuden nousun esto maaperästä
alapohjan alle on huomioitava rossipohjaa tehdessä.
Sokkelimateriaalit
Sokkeli
tehdään tavallisimmin kevytsoraharkoista. Erilaisia vaihtoehtoja perusmuurin
teossa ovat elementtisokkeli, lauta- tai vanerimuottiin valettu betoni, XPS,
EPS-valmismuottiin valettu betoni tai muuraus käyttäen betoni- tai kalkkiharkkoja.
Pintavaihtoehtoina ovat esimerkiksi rouhepinnoitus, rappaus tai maalaus.
Helpointa on tehdä pinnoitus tässä vaiheessa valmiiksi ennen kuin työ jatkuu
sokkelista ylöspäin.
Riittävän
korkea sokkeli estää veden roiskumista sivumateriaaliin.
Lähteet:
www.suomirakentaa.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti